Nyt se alkoi. Kovasti odottamani ""salainen neuleystävä kevät 2012"". Olen saanut oman salaisen ystävän ja minä olen jollekin salainen ystävä.
Yhteydenottoja on tullut ja mennyt. Aika Rookie-olo, mutta tosi hyvässä hengessä. Kihelmöivää jännitystä, neulomisien suunnittelua.. Tästä muuten tulee hauskaa.
Sain valmiiksi kaulaliinan Kelo-langasta. En tullut mitanneeksi, saati punninneeksi tuotostani. Minusta kuosi on hauska. Muistuttaa räsymattoa. Rouheaa. Se menee pari kertaa kaulan ympäri ja läpykkeet suojaavat vielä rintakehää. Sinne se meni Kuopioon rakkaan opiskelijan kaulaa lämmittämään.
Lunta on tullut kovasti, mutta onneksi sähkö on pysynyt tolpissa. Muutaman kerran se räpsytti valoja, mutta ei onneksi viittä minuuttia pidempään ollut pois.
Oivoi! Tarkoitan niitä sähköjuttuja. Pysykää, sähköt, älkää katketko! Minä en ainakaan halua, että teiltä menee sähköt poikki. Se ei ole kivaa. Olen kokenut sen tarpeeksi monesti tietääkseni, että se ei ole kivaa, ei maalla eikä kaupungissa.
VastaaPoistaNätti huivi on. Ja nättejä sävyjä. Olet muuten oikeassa, se muistuttaa vähän räsymattoa. Mutta mitä siitä, jos uusi omistaja tykkää?
VastaaPoistaOnneksi sähköt ovat toistaiseksi pysyneet!
VastaaPoistaUusi omistaja tykkää kyllä. Sopivan miehekäs ja rokkenrolli pidettäväksi julkisesti.
Se on hyvä, että huivi miellyttää.
VastaaPoista