Kulutan aikaani tekemällä tyynyihin uusia päällisiä villeistä kankaista, joita olen keräillyt vuosien varrella kirpputoreilta. Jättisohva on muuttunut riemunkirjavaksi pesäksi, jossa mm. Marimekon, Tampellan ja Fin-Helenin kankaat soivat välillä kauniisti yhteen ja toisaalla kaikaa väliin piristävä riitasointu.
Lapset rakastavat sitä, iso ja pienet. He kaivautuvat joko vuorollaan tai väliin yhdessä röykkiöön ja nauttivat olostaan.
Pidän maalaisromanttisesta sisustuksesta rajoitetusti yhdistettynä klassikoihin ja raikkaaseen mummolatunnelmaan. Sellaisesta mutkattomasta räsymattomaailmasta, missä lapset saavat temmeltää ilman jatkuvaa kieltämistä. Toivon, että kodista välittyisi sellainen huvikumputunnelma. Iloista, värikästä ja hassuja oivaltavia juttuja ruokkimaan mielikuvitusta. Romanttisia yksityiskohtia pitää kuitenkin olla. Keittiö antaa siihen oivallisen mahdollisuuden.
Liitutaulumaalilla maalattu kellarin ovi ja lokerikkomaiset laatikot tuovat vanhan puodin leiman. Pienillä somistuksilla saa paljon aikaan. Kuva on joulun tienoilta, jolloin asettelin tuikkuvalot hyllyjen päälle. Haaveissa olisi vanha 50-luvun koivukaapisto, mutta edellisen asukkaan tekemä kohtuullisen tuore keittiöremontti palvelee vielä ihan hyvin meitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti